maanantai 27. syyskuuta 2010

Switching to finnish

Nyt on jo ensimmäinen Havaijilainen viikonloppu takana. Jet lag alkaa pikku hiljaa olla ohi ja pääsee tosissaan nauttimaan tästä paratiisista! :)
Kaikennäköistä on ehtinyt tapahtua näiden ensimmäisten viiden päivän aikana. Ensimmäiseksi oli perheen vaihto, koska ensimmäinen perheeni oli sottainen ja siellä ei ollut ruokaa, eikä toista oppilastakaan. Varsinkin suomalaiselle tuo likaisuus oli hurja shokki. Onneksi koulunväki järkkäs nopeasti uuden perheen ja oli hirveen ymmärtäväisiä asian suhteen. Joten nyt asun uudessa perheessä, joka on edellistä aika paljon kauempana koulusta, mutta tämä tuntuu olevan juuri täydellinen perhe, juuri minulle. Talo on laaksossa, joten täällä tulee pimeä aikasemmin, eikä ole niin tukahduttavan kuuma koko ajan. Asunto on suuri, täällä on varmaankin noin viisi makuuhuonetta, joista kaksi on käytössä meillä oppilailla. Huonekaverinani on saksalainen 29-vuotias Bernadette ja viereisessä huoneessa asuu myöskin saksalainen Susanne ja japanilainen Hidemi. Näillä on täällä oma puutarha rinteessä, joten saamme aina tuoreita banaaneja, passion hedelmiä, mangoja, avokadoja, papajoita, star fruitseja ja kurpitsoja esim aamupalaksi. Hostisä, Randy,  tekee aina smoothiet meille ja äiti, Lori, ajeluttaa meitä ympäri saarta. Aivan ihanaa! :)
Koulussa kaksi ensimmäistä päivää - torstai ja perjantai - oli vain koulun esittelyä ja perjantai iltana oli barbeque ilta army beachilla, joka on osa Waikiki beachia. Siellä tutustuttiin muihin oppilaisiin ja meille grillattiin hampurilaisia, jotka eivät tosin olleet kovinkaan maukkaita :D Seitsemältä alko sitten ilotulitukset, jotka on joka perjantai samaan aikaan ja ne ammutaan aivan army beachin vierestä, joten meillä oli hienot näkymät! Aivan uskomatonta että täällä ammutaan niin hienot ilotulitukset joka viikko.
Lauantaina Lori halusi näyttää meille paikalliset garage salet, joten herättiin aikasin aamulla ja suunnattiin lähikaduille jo ennen seitsemää. Ajeltiin ja kierettiin etsimässä kirkkaita lappuja tolpista ja sitten yritettiin löytää perille, miten hauska paikallinen tapa! Naureskeltiin ja bongailtiin kylttejä ja tuloksena löydettiin vain yksi garage sale, joka oli auki. Seuraavaksi Lori tiputti meidät pois Waikikilla ja päästiin seuraamaan floral paradea, joka on järjestetty joka vuosi toisen maailman sodan jälkeen. Paraati kesti noin tunnin ja ohitsemme meni kaiken maailman erilaiset teinimissit, aikuismissit, lapsimissit ja Oahu missit sekä erilaiset firmat ja koulut ja armeijan osastot. Paraati oli kyllä hieno kokemus, ja kamera kävi koko ajan! Kadun reunat oli täynnä ihmisiä istumassa vilteillään ja autoliikenne oli suljettu Kalakaua avenuelta, jolla siis paraati tapahtui, ja joka on Waikikin pääkatu.
Paraatin jälkeen suunnattiin tyttöporukalla Diamond headille, joka on suht korkea vanha kraateri aivan Waikikin vieressä. En ole oikeastaan patikoija ihmisiä, joten vaellus oli aika rankka kun oli koko ajan nousua ja rappusia, mutta onneksi oli aina välillä myös näköalatasanteita millä sitten levättiin ja otettiin kuvia. Näkymä oli kuitenkin kaiken hikoilun ja lihaskipujen arvoinen, parempaa kuvaa Waikikista ei saa! Turistejakaan ei ollut paljon koska meidän patikkaintoilija, Bernadette, halusi lähteä heti paraatin jälkeen jolloin oli päivän kuuminta. Hyvä puoli Diamond headissa oli myös se, ettei se maksanut kuin dollarin patikoida ylös, täällä kun joutuu maksamaan aivan kaikesta. Kaikki on myös todella kallista täällä, etenkin Waikikin alueella, koska siellä on kaikki turistit omassa Waikiki kuplassaan - kalliissa semmosessa.
Sunnuntaina Lori jälleen kyseli että mitä haluaisimme tehdä ja valitsimme rentouttavan rantapäivän. Lori ajoi meidät noin tunnin ajomatkan päässä olevalle Lanikai beachille, joka on valittu maailman kauneimmaksi beachiksi - ja se todella oli jotain! Ihanan pehmeää hiekkarantaa kilometrikaupalla, palmuja ja sopivan tyyni vesi. Aivan ihanat pari tuntia vietettiin vain loikoillen ja rentoutuen, jet lagista palautuen. Tosin iho paloi jälleen kerran, mutta ehkä se kohta tottuu tähän paahteeseen. Loikoilun jälkeen jatkettiin saaren kiertoa ja käytiin mm. Palilla, jossa käytiin muinainen sota Havaijilaisten välillä, jossa toinen armeija työnsi vastustajansa rotkon yli.
Tosiaan, miten upea viikonloppu täynnä ohjelmaa! Ja tänään - maanantaina - oli ensimmäinen koulupäiväkin. Mulla oli vain kolmeoppituntia, ja katsottiin vain yksi dokumentti, jossa jenkkiläinen mies syö 30 päivän ajan ainoastaan mäkkiruokaa, kolme kertaa päivässä: aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi. Sen jälkeen meni kyllä ruokahalut, saa nähdä millon taas pystyn syömään mäkkiruokaa! Ens viikolla mennään Susannen kanssa varmaankin ekalle surffitunnille, huomenna kierrellään ja vertaillaan hintoja. Oon niin innoissani surffauksesta, se on varmaan ihanaa, niinkuin kaikki täällä maanpäällisessä taivaassa! :)
Tässä vielä hieman kuvia täältä:
Kalakaua avenue

floral parade

floral parade

paraatin hula auto


Waikiki diamond headilta
Hidemi, Susanne, minä ja Bernadette Diamond Headilla

Lanikai beach

maanantai 20. syyskuuta 2010

Day after tomorrow --> Aloha!

So I'll finally leavy on wednesday, day after tomorrow. I started to pack yesterday. It feels I have so much to do and still I'm sitting in front of my beautiful Imac.
Today I went to my school to say good bye to my friends, it felt a bit stange, there where no tears and nothing... I couldnt understand that it will be the whole new summer when we shall meet again, and neither could them. We just smiled and hugged and wished great years to each others. It seems that we dont know how to say good bye, or at least I didn't find that situation pleasent at all.
I have already bought presents to my hostfamily: fiskars scissors, Marimekko's platter, Pentikki's dish, painhook(?) and two Marimekko's potholders. I wish they will enjoy those!

lauantai 18. syyskuuta 2010

Few more days before the take off

I had my last workday today. I feel a bit empty inside. Some sort of melacholy has taken over me. Seriously Im going there, Im leaving everything familiar behind me and heading to the unknown. How this all finally hit me?
It was my last minutes of the last workday in the drugstore of Hollola. One co-mate comes to me and takes my place and wishes me a fantastic journey. I leave my comfortable chair and go by the reception spots. Two pharmacist goes by and I say goodbye, the other one turns and ask if I'll head for home now. The other laughs a bit and urge me to look over my shoulder. I do as she said and I see something really astonishing: almost all of my workmates are in a semicircle and in the middle of them is a small present for me. I seriously didn't expect anything like that... I just thought that I'm gonna empty my closet and go home. But they obviously had other plans for me. So the head dispenser gives me my reference (a great one) and we chat something sweet, and I'm in front of everyone. My face has turned totally red and im so overwhelmed. Such a nice bunch of great workmates. I feel a bit awkward and I wanna just escape to my closet :D I hug with everyone and say something nice. They wish me a great Hawaii exploration and admits that they envy me a lot. Finally I sort my self out of that situation and head for the closets. Luckily I had bought three big applepies and vanilla sauce for them all.
By the closets I open my present: a big, blue beach ball, three candy bars (which have palm trees in their packet) and a big tube of vichy sun cream. They really had had their heart with that gift and thought about Hawaii. The card was so moving also, there was few words in Hawaiian language and everyones signature.
Now I'm ready for Hawaii, my work in Finland is done by now at least.


Btw, few weeks ago one woman from abroad came to our store. She spoke english and asked something about strappings. My co-workers couldnt help her because of lack of their english skills. So I went there and solved the situation. After a short while the woman comes to my cashier spot and buys some strappings and other stuffs for her dog. I ask if this is her first time in Finland. She says yes and that she moved here with her dog, and she wanna learn some finnish. Im a bit surprised and ask if she is from states. She admits and I say brightly that I'm going to Hawaii for 9 months after few weeks. She responds: Oh, my parents live in Hawaii and I have grown up in there, it's marvellous place and this is the best time to go there.
How can you bump into Hawaiian in a small town called Hollola? This had to had something to do with destiny. And at home I found the family info -envelope at the very same day, which I write about earlier.

torstai 2. syyskuuta 2010

family, sweet family

After the best workday so far, I got the best envelope so far! Ef sent me some info  about my family. I'll live in Niu Valley. I looked the location from google maps and it seems that Diamond head is between my home and waikiki beach :) My host mum is Aiona (quite similar to my name) and her husand has passed away several years ago and now she lives with her grown up daughter.
Im so so so excited right now, it is so close! My dream is coming true soon.